Pelätä ja jaksaa

Tekoni pitkältä aikajanalta tiedän, miten ne voi muuten hyvittää kuin tulevaisuudessa...?
Miten todistaa ihmisen muuttuneen (minä) muuten kuin aikajanalla eteenpäin...?
Miten voi jaksaa uskoa, toivoa, rakastaa jos ei ole päämäärää johon luottaa, ihmistä joka toista ihmistä odottaa...? Minä jaksan, uskon, toivon ja rakastan määrittämättömän ajan...päivä päivän jälkeen...
Elämässä ei ole tarjolla takaisinkelausnappia...toivoa aina on...ja rakkautta...vaikka huono-oppinen olenkin ollut, luokalleni en halua jäädä...selkä seinää vasten olen...omien virheiden toistamisen takia lähinnä...
Minä olen satuttanut sinua, minä en halua enää satuttaa ketään, mutten myöskään menettää ketään, varsinkaan ainoan lapseni kasvua, naurua,iloa, varttumista, rakkautta, jokapäiväistä elämää ainoan vaimoni kanssa. Ihmisten joita eniten rakastan.
Liikaa minulla on menetettävänä etten voisi muuttua, sen lupaan. Pakotettu olen oman elämäni ollut kelaamaan läpi, selkä seinää vasten aiheesta, ei voimaton muuttumaan, parempaa motivaatiota kuin "elämä pelissä" ei voisi olla...voin tehdä itse 99-prosenttisesti kaiken, yhden prosentin tarvitsen muualta, jotta matka aikaan parempaan voisi ilman epävarmuutta alkaa...saisinko sen yhden prosentin...joskus?
Sytytä liekki vielä kerran. Pohja ei petä. Pyydän, rukoilen.

-----------------------------------------------------------
Jos vain saisin olla ikuisesti luonasi
Kaipuu raastaa rikkinäistä sydäntä.
Kipu ja tuska viiltää niin syvältä.
Suolaa haavoihin lisää vain heitetään,kun sinua, rakkaani,
muistelen ja kuolen tähän ikävään.

Sinä olet se lääke, joka minut voi parantaa.
Sinä olet se ajopuu, johon turvaudun,
kun olen liian turta uimaantässä syvässä
tuskan ja kaipuun valtameressä,sieluni syvissä syövereissä.

Sinun hymysi on minun aurinkoni.
Sinun silmäsi ovat minun taivaani.
Vain katse ja huoleni haihtuvat,vain sana ja painajaiseni unohtuvat.
Jos vain saisin olla ikuisesti luonasi,
pitää sinua sylissäni.
Seuraisin sinua, rakkaani, vaikka helvettiin asti,
suojelen ja rakastan läpi pimeyden, läpi painajaistesi.

Ethän jätä minua yksin kärsimään?
Ethän minua hylkää tähän tuskaan ja ikävään?
Kuolen puolestasi vaikka tuhat kertaa,
jos jumalat sitä vaatii.
Juoksen eteesi, kun olet vaarassa kuolla luotiin.

Sillä sinun hymysi on minun aurinkoni.
Sinun silmäsi ovat minun taivaani.
Vain katse ja huoleni haihtuvat,
vain sana ja painajaiseni unohtuvat.
Jos vain saisin olla ikuisesti luonasi,
pitää sinua sylissäni.
Seuraisin sinua, rakkaani,
vaikka helvettiin asti,
mutten ikinä sinua pois pahuudelle antaisi.
----------------------------------------------------------

Elo pelottaa

-------------------------------------------------------
se meni sitä tietä pitkin jolla vain yksi kaista on
katselin menoaan ja itkin kun joku on noin aivoton
se varmaan elätteli harhaa et sitä siitä kiitetään
kun se kesken menon parhaan ei rohjennutkaan
ei rohjennutkaan jänistää

saa joskus elämä pelkäämään

elo pelottaa pensaasta pois vedän pään
vaikka huominen hirvittää
vaikka kaikkeus hetkessä räjähtää vois
sitä koukkuun en oottaan jää

elo pelottaa muuten se tylsää ois
meitä vaaroihin haastellaan
minä tajuta tahdon sen kauneuden
enkä pakohon matkustaa

se sillon tajusi jo kaiken kun osuin tuohon huoneeseen
kaiken se selitti ja tiesi sen hetken muistan kalveten

saa joskus elämä pelkäämään

elo pelottaa pensaasta pois vedän pään
vaikka huominen hirvittää
vaikka kaikkeus hetkessä räjähtää vois
sitä koukkuun en oottaan jää

elo pelottaa muuten se tylsää ois
meitä vaaroihin haastellaan
minä tajuta tahdon sen kauneuden
enkä pakohon matkustaa
-------------------------------------------------------

Hienoa sanoituksia

...ja lauluja on suomalaiset bändit aikojen saatossa tehneet. Paljon niitä on tullut kuunneltua aikojen saatossa, mutta tämä pyörii päässäni. Laulussa kaikki muu on totta, mutta ahtaan kaksion tilalle voi vaihtaa omakotitalon. Ja elämä jatkuu...
---------------------------------------------------------------
Aamu valkenee, valaisee jo eteisen
tämän ahtaan pikku kaksion, tai kotihan se on
yhteinen

Makuuhuoneen ovee raotan, on siellä hämärää
heidän näen nukkuvan, en tahdo herättää
vaan siihen jään

Ja musta tuntuu et´voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan
lähelläin
Siis muusta viis, voin luopuu mistä vaan, voin tehdä tappavinta työtä puolestaan
pystypäin

Eihän perhe tää liene aivan sellainen
kuin on telkkarissa perheet nää tila-automainosten
mä tiedän sen

Nojaan ovenpieleen, kuuntelen, ne siellä hengittää
pari unennäkijää, en tahdo herättää
vaan siihen jään

Ja musta tuntuu, et´voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan...
Mä en tiennyt aikoinaan, mihin vielä joudunkaan
mä en tiennyt kuinka paljon rakkautta heiltä saan
ja pystyn antamaan

Voin luopuu mistä vaan...
Voin luopuu mistä vaan...
Ja musta tuntuu, et´ voin luopuu mistä vaan, kun mä heidät pitää saan...
Aamu valkenee, valaisee jo eteisen tän
yhteisen
-------------------------------------------------------------
:) :(

Sitä saa mitä tilaa...

Usko, toivo, rakkaus...
Jäljellä toivo, seuraavaksi toivon uskoa ja uskoa rakkauteen.

Tuttu laulu, kovin totta. Liian usein elämässäni esiintynyt.
Pää pystyssä yritän kuitenkin päivä kerrallaan...
ja teen yksin sen minkä itse voin. Kaikkea en kuitenkaan voi tehdä itse.

-------------------------------------------------------------
Jos sinä olet onneton, kun epäreilu on sun elo lohduton,
Niin saman kohtalon moni muukin on jo kokenut.
Jos sinä olet paskana: peli poikki ja kipu ankara,
Et ole ainoa, joka toivonsa on hukannut.

Kun sisälläsi pokkuroi, et sitä hallinnoi ja sydän vaikeroi,
Niin se on voi ja voi, tämän sotkun loi elämä.
Minäkin valvon, enkä unta saa.
Elämä moukaroi ja pirstaleina täytät paikan ruudukossa.
Rivi vaakaan, viisi kirjainta.Elämä lyö sun päätä vastapalloon.
Reilu kauppa: pyörit arpakuutioina pelilaudalla.

Kun sydämesi tiesi sen, olet entinen.
Se meni heittäen ja lukumäärä sen sydänpalasten on tajuton.
Ei ei ei ei ei ei ei ei.Et ole kadonnut.
Sinut näen, mut pian haalistut,
Jos sä unohdut ja olet tilannut vain surua.

Minäkin valvon, enkä unta saa
Kun sydämesi kompuroi, hyperventiloi ja suru ankkuroi,
Niin se on voi ja voi.Kun ravintola tyhjenee,
Sitä valitsee jonkun. Etkö mee minun kanssa?
Tee se, Mikä ravitsee myös sinua

Elämä moukaroi ja pirstaleina täytät paikan ruudukossa.
Rivi vaakaan, viisi kirjainta.Elämä lyö sun päätä vastapalloon.
Reilu kauppa: pyörit arpakuutioina pelilaudalla.
Elämä moukaroi ja pirstaleina täytät paikan ruudukossa.
-------------------------------------------------------------

Harmaata...ja valonpilkahduksia

Viime viikon perjantaina saimme töissä potilastietojärjestelmäpäivityksen tehtyä ja sen jälkeen suuntasimme Jussi-kummin luokse Ouluun. Saavuimme perille perjantai-iltana noin klo 19. Söimme illallisen ja lämmitimme (Julian vaatimuksesta...:) ) saunan. Vaimo meni jo aikaisemmin nukkumaan kun lauantaina oli Pudasjärvellä koko päiväksi töitä. Me Jussin kanssa rupattelimme asiaa ja henkevää asiaa yön tunneille asti.
Aamulla kymmenen maissa ylös ja aamupalan laittoon. Sitten pikku hiljaa kohti Oulua ja asioille. Kävimme Anttilassa ostoksilla ja Eedenissä "käytimme" Juliaa pallomeressä...oli aika mini sellainen... :) Sitten ajoimme Kempeleeseen (taipuikohan oikein... :) ) Zimmari-uimahalliin uimaan! Julia tykkäsi kovasti! Siitä takaisin Jussin luokse ja odottelemaan vaimoa palaavaksi töistä. Lämmitimme saunan ja laitoimme ruoan (Jussi laittoi...) valmiiksi. Saimme myös yllätysvieraan, oliko vieras (ainakaan minulle...) mieluinen, jokainen asiaa tunteva päätelköön itse...en vielä ole vaihtanut vakuutusyhtiötä, vain vakuutusedustajaa...
Sunnuntaina ajelimme takaisin kotiin ja edessä oli paluu arkeen. Kiitokset muuten vielä Jussille ja Julialle oikein mukavasta seurasta ja "reilusta meiningistä"! Tullaan joskus uudelleenkin jos vain vastaanotetaan... :)
Tarkoitus oli käydä myös serkkuni perheen luona Haukiputaalla, mutta se jäi tällä kerralla erinäisistä syistä väliin... :(
Maanantaina kävimme Moilasilla Oonan synttäreillä ja mukavaa oli sielläkin! Ilta meni rattoisasti! Kuka on älypää? :)
Tiistaina menimme mummon ja papan kanssa heidän mökilleen muutaman puun kaatamaan ja paistoimme urakan jälkeen takassa talkoomakkarat! Mukavaa ja rentouttavaa (kyllä!)!
Eilen oli vielä klapitalkoot Anttosella, tehtiin "overdoctorille" savusaunaan leppäpuuta, palanevat hyvin! Ja päälle vielä illalla lentopallo. Olikin jo viikon tauko (selkä on hieman kipeytynyt kun puu on tullut kesällä monimuotoisesti tutuksi... :) ) ja pelaaminen maistui oikein mukavalle!
Tänään mennään Kuopioon. Vien verryttelypuvut Kevamalle painatettaviksi, haen 2 uutta pelipalloa, katsastutan Passatin ja käymme elokuvissa. Huomenna viikon viimeinen työpäivä.
Lauantaina Nappis ja Päivi tulevat pitkästä aikaa käymään! Toivottavasti on hauskaa! Tervetuloa!!!