Elämän valttikortit

...viimeinen kortti kädessä...onko ässä, jokeri vai joku muu...en tiedä. Oikein sen aion käyttää, sitä miten "pelissä" käy en voi enää itse päättää. Vain tehdä sen mitä viimeisellä kortilla tehdä voi, jättää kokonaan sen asian pois joka väliimme monta kertaa tullut on. Ei tule enää, en anna edes pikkusormea niin ei mene koko käsi...riittääkö se, en tiedä.
Kaiken olen valmis tekemään jotta perheeni luonani pitää saan ja yhdessä tehdä ja kasvaa...
Keskittyä olennaiseen eikä siihen joka ei tuo kuin pahaa tullessaan.
Kunpa kelpaisin raittiina miehenä vielä vaimolleni jota rakastan (ja olen aina rakastanut!) ja saisin olla aviomies, isä ja perheen pää. Siihen olen yrittänyt kasvaa ja sen eteen työtä ja asiota tehnyt, nyt kaiken em. takia raivaan viimeisenkin kannon pois...muuta en voi. Liian matalalta aidan kohdalta olen aikaisemmin yrittänyt mennä, ongelmia vähätellyt, mahdollisuuksia hukannut, nyt on pakko mennä kaikkien takia korkeimmalta. Kellekään en halua tuskaa ja häpeää tuottaa.
Anna rakas Sari minun olla sinulle raitis, reipas ja rakastava aviomies, Julialle isä ja Kristalle/Villelle isäpuoli.

Viimeinen kortti on pöydässä.

Sami

Kohti kolmeakymmentä...

...ja elossa taas... :)

Taukoa kirjoittelussa on ollut...myönnetään. Syyt ovat olleet hyviä/tärkeitä ja pohdiskeltavat / mietittävät asiat ovat olleet sen verran paljon henkilökohtaisia ja yksityisiä, että en niitä kenenkään kanssa ole halunnut jakaa. Ne joiden tarvitsee tietää, tietävät mitä tarkoitan...
Paljon on elämää eletty ja toivottavasti vielä paljon on elettävänä...

Viime viikonloppuna vaimo oli Tahkovuorella maakunnallisissa yrittäjäjuhlissa, joissa muuten saatiin tämän vuotinen tunnustus kotipitäjäämme! Metsässä on voimaa... :)
Itse järjestin pienimuotiset esisynttärikemut lentopalloileville ystävilleni ja mukavaa oli! Vexi oli tehnyt maittavan täytekakun (Matti otti ainakin 5 kertaa lisää...), sauna lämpesi ja laulu soi!
Sunnuntai pyhitettiin lepopäiväksi ja viikonloppu menikin todella nopeasti!

Eilen kävin katsomassa Sampo-Isku lentipallopelin, Sampo voitti 3-1 ja vain ihme kyllä vie mestaruuden tuolta porukalta! On nimittäin arsenaalia vaikka muille jakaa...

Huomenna lähdemme Nilsiään viettämään virallisia 30-v syntymäpäiväjuhlia ja kaikki ystävät vuosien varrelta on kutsuttu mukaan...voin LUVATA, että juhlista tulee ikimuistoiset...positiivisella tavalla... :)
Yritän laitella sitten joitakin kuviakin tänne vaikkapa ensi viikolla.
Tänään Nisun uusintakatsastus, peukut pystyyn että läpäisemme seulan... :)
Yritän myös olla aktiivisempi bloggailussa, jotta saisitte "vastinetta rahoillenne" (siis ne, jotka tänne sivuille ohjautuvat/menevät/harhautuvat... :) )

Etteenpäin...sano mummo lumessa

Niin, eipä sen kummempaa...päivä kerrallaan. Viime viikolla käytiin uimassa kun Julia siitä niin kovasti tykkää, ja onhan tuo itsekin mukava aina yrittää saada edes se puoli kilometriä täyteen.
Perjantaina oli edessä totuuden hetki - Nisun katsastus. Ei mennyt läpi, mutta ei tarvitse kuin palan peltiä takalokasuojan sisäosaan ja taas on vuodeksi käyttöauto vailla vertaa!!! :)

Viikonloppuna ei ollut mittän ihmeellistä. Vaimo yrittäjien "gaalassa" ja yöllä olin kiltisti "vastaanottamassa" kun kotiin hän saapui...mukava oli jutella. Kokonaisuutena voi vaimoa viikonlopusta kiittää kovasti. Tämä ei ole mikään vitsi...
Elämä on kyllä ihmeellinen asia ja kyllä sitä nykyään aika monesta kulmasta pystyy / pitää tarkastella. Se on muuten terveellistä itse kullekin...kokeilkaa! En vain osaa sanoa miten itse kukin sen tekee...tyyli on vapaa...

Huomenna on Kuopiossa Passatin huolto ja katsastus...autot on tosi halpoja pitää... :(
Tapaan Nuutis-Maken "bisneslounaalla" (lue: vaihdetaan kuulumiset) ja illalla ajattelin jäädä vielä katsomaan KalPan pelin kun satun Kuopiossa paikanpäällä olemaan.
Perjantaina uimaan, viikonloppu rauhallisesti...(kuten aina nykyään :) ) ja sitten taas uuteen viikkoon pystypäin, miehenä...vaimoani ja lastani rakastaen...aina.