Syksyn satoa

Moi!
Kirjoittelemaan ei ole paljoa energiaa riittänyt. Työtahti on ollut lievästi sanoen hektinen eikä paine sillä puolella helpota ennen ensi kevättä...sitten toivottavasti kuitenkin. Koko ajan on huoli myös läheisten hyvinvoinnista...toivottavasti kaikki jaksavat vielä pitkään...
Melkein kuukausi on vierähtänyt ja väliin on mahtunut muutakin kuin työtä. Ollaan tavattu mm. Keiteleen ja Pielaveden tuttuja mukavissa merkeissä. Mukavaa että yhteydenpito jatkuu vaikka välimatkat hivenen kasvavatkin.
Kakkossarjaan en sitten ainakaan täksi kaudeksi yksinkertaisesti löytänyt aikaa ja voimia lähteä pelaamaan. Pitänee muutama turnaus pelailla harrastemielessä, (lento)palloon olen viimeksi koskenut helmikuussa...
Hyvin huomaa tuon liian vauhdin myös tätä kirjoittaessa kun ei meinaa viime viikkojen tapahtumia ainakaan täsmällisesti muistaa enää millään...
Niin, ja olenhan ne sosiaali- ja terveydenhuollon tietohallinnon opinnot saanut kuitenkin käynnistettyä...on siinäkin vaan urakkaa, mutta jos/kun työkenttä edes hivenen rauhoittuu niin luulenpa haasteesta selviäväni... ;)
Moottoripyöräilyt jäivät noin 1500km tänä kesänä, ensi kesänä ehkä enemmän...
Tänään lähden "Ukin" (ja noin 400 muun suomalaisen) kanssa Itävaltaan katsomaan lentopallon EM-kisoja joissa Suomi pelaa. Kuten tavallista nykyään, uni hävisi silmistä noin klo 4.30 ja siksi saan aikaan edes tämän verran raportointia...katsotaan saanko perinteisen reissuraportin kirjoitettua matkan jälkeen. Nyt edessä on kuitenkin vielä halit perheelle ja työpäivä ennen matkan starttia.
Julia on pärjännyt koulussa hienosti ja tytöstä olen ylpeä joka ikinen elämäni päivä. Lisäksi hän on aloittanut aika yllättävän harrastuksen - karaten. Ei olisi ihan heti voinut arvata, mutta hatunnosto ennakkoluulottomalle valinnalle! Toisaalta lajissa yhdistynevät (en ole itse harrastanut) fyysisyys sekä mielen ja kehon hallinta...
Ja asiasta toiseen...Ollillekin infoa jos blogia satut lueskelemaan...ei haudata meidän yhteistä "saa nähdä mitä tulee"-projektia.... :)

Lopuksi haluan vielä toivoa voimia mummolle ja papalle Keiteleelle.