Maaliskuun puolella, (penkki)urheilua
Alkuun pahoittelut pitkästä päivitystauosta. Kun projekteissa on hivenen helpottanut (muutama saatiin maaliin) niin näköjään sitä antoi itselleen vähän siimaa... :)
Noh, viime kirjoituksen jälkeen on jälleen tapahtunut kaikenlaista.
Urheilurintamalla eletään penkkiurheilijan unelma-aikaa kun sekä Sampo että Kalpa selvittivät tiensä puolivälieriin. Tällä hetkellä vaan näyttää sille, että ainoastaan toinen jatkaa välieriin (Sampo)...
Kummankin joukkueen suorituksia on tullut käytyä seuramassa aktiiviesti paikan päällä. Eilen olin katsomassa kun KalPaa vietiin kuin litran mittaa. Pari pointtia: missä on Sakari Salminen, vastaus: KHL:ssä (ainakin ajatukset) tai porilaisessa - todella pehmeää ja näkymätöntä pelaamista. Mikko Koskinen vs. Antti Raanta. Toinen on kuin muuri ja joukkue luottaa. Toisen kohdalla saa pelätä aina silloinkin kun kiekko on maalin takana tai lirukiekko heitetään keskialueelta - voitte itse jakaa roolit. Ja vielä KalPan pakisto. Levokarilla ei ehkä liike riitä, mutta jotain kokoa (ja liikettä) takalinjoille tarvittaisiin. Esim. Marko Kauppinen voi kynäillä runkosarjassa (ja unohtaa puolustamisen), mutta pudotuspeleissä vaadittaisiin kokoa ja voimaa ja sitä ei Kalpan pakistossa taida olla juuri kellään...ja sitten vielä valmennus. J. Laukkanen ja aikalisät: runkosarjan lopussa liian myöhään jätetty aikalisä / moken maalilta ottaminen. Eilen aivan sama, joten ei tarvitse ihmetellä miksi Ässät "kävelee" jatkoon joko 4-0 tai 4-1. Siinäpä vuodatukset jääkiekosta...
Lentopallossa näyttää vähän paremmalle kun Loimu on kuitenkin jo pari kertaa kaadettu. Kunhan vaan Salgado nostaisi himpun tasoaan eikä anna maajoukkureissun vaikutusen näkyä liikaa...lentopallon puolella ei ole valmennuksellista ongelmaa, onneksi.
Pelkän penkkiurheilun tasolle oma panos ei ole jäänyt vaan olen jopa muutaman (3-5) kilon saanut painosta pois lähinnä uimalla, sulkapallolla ja lenkkeilyllä. Ihan on rytmiin alkanut päästä, viikonlopun pienet rentoutumiset tosin aina vähän hidastavat painonpudotusta, mutta ei kehtaa liian askeettiseksi mennä...kohti Kultavaskooli- ja kesäkuntoa siis... :)
Laskettelemassakin olen käynyt pari kertaa, toisen kerran ylpeänä oman tyttären kanssa, joka kävi hiihtolomalla Vernerin laskettelukoulun ja laskee siis täyttä häkää ihan kunnon rinteistä... :) Vernerin "metsäreitti" oli hämärässä ja jäisenä iskällekin aika jännä... :)
Muita virstanpylväitä ovat olleet mm. elämäni ensimmäinen verenluovutus Veripalvelun toimipisteessä työpaikan porukalla. Hyvin meni, en pyörynyt ja aion ottaa sen tavaksi kun ei sillä ainakaan negatiivinen vaikutus verenpaineeseenkaan ole..
Edellisen kirjoituksen jälkeen viikot ja viikonloputkin osin menivät myös opintoja työn ohella edistäessä. Perusopinnot alkavat olla aika hyvin kasassa ja Gradun aihetta pitäisi alkaa tarkentamaan. Lisäksi Kokonaisarkkitehtuuriopinnot kulkevat rinnalla ja en aio pitää turhaa kiirettä yliopistolta "uloskirjautumisessa" sillä myös filosofian opinnot sivuaineena kiinnostavat kovasti. Mikäpä hätä tässä on kun töitä kuitenkin tekee taustalla ja voimia pitää olla kaikkeen muuhunkin mukavaan... :)
Mervi ja Petri kävivät vierailulla pari viikkoa sitten ja perinteisen hauskaa oli! Mummon piti tulla meille vierailulle, mutta potkuri teki temput polvelle ja sen paranteluun on nyt mennyt aikaa (polvi onneksi nyt jo lähes kunnossa!). Sovitaan uusi ajankohta vierailulle mahdollisimman pian!
Virstanpylväistä puheenollen...käytiin viime la uuden Octavian kutsuvierastilaisuudessa (huomenna käyn koeajolla) ja siellä autoliikkeen johtaja kertoi uuden Octavian olevan tehtaalle oikea virtsanpylväs (luitte oikein) ja olipa siinä parin punaviinilasin jälkeen pokassa pitelemistä...pieni kielikukkanen, toivottavasti ei vaikuta myyntiin... :) Itse auto näytti sähkönsinisenä varsin komealle ja ilmeisesti ennakkomyyntikin on ollut aika huimaa...
Huomenna olisi edessä Nujun lentopalloporukan saunailta Rauhalahdessa. Osanotto on kovin vaisua ja piti jo kutsua Jarza "vahvistukseksi"... :) AIkoihin on eletty kun kerran vuodessa on saunailta ja itse kullakin on "tärkeitä" menoja...ei tämä joukkuehenkeä ainakaan lisää (paitsi niiden osalta jotka ovat paikalla...) ja taitaa heijastaa ikävä kyllä ajan patinaa tämäkin...
Pääsiäiseenkin on enää viikon päivät. Silloin ohjelmassa on ulkoilua ja Peten ja Satun vierailu (pe) meille. Tarkoituksena valmistaa lammasta ja nauttia se kera viinin...saunakin lämpiää...
Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä Keiteleelle, ohjelmassa on ravit ja mökilläkin olisi mukava ehtiä käymään...illalla menemme Ikäläisille lyömään laudeprojektin aikataulut ja toteutuksen kiinni!
Maanantaina sitten kohti kotia ja tiistaikin on vielä meikäläisellä lomapäivä. Jospa vaikka Julialle löytyisi tuolloin omat lasketteluvälineet...
Lisäksi viikko pääsiäisen jälkeen suuntaamme Saaran ja Timon kanssa Himokselle rinteeseen, "mökkeilemään" ja diskoilemaan (PMMP ja Kaija Koo). Kovasti odotetaan tätä namupalaa...
No niin, syntyyhän tuota tekstiä kun antaa itsellensä aikaa kirjoittaa (osin täällä luennolla...)...
Loppuun vielä pari kuvaa Tahkon laskettelusta, oman pihan grillimökistä ja mökiltä.
Palataan asiaan!
Noh, viime kirjoituksen jälkeen on jälleen tapahtunut kaikenlaista.
Urheilurintamalla eletään penkkiurheilijan unelma-aikaa kun sekä Sampo että Kalpa selvittivät tiensä puolivälieriin. Tällä hetkellä vaan näyttää sille, että ainoastaan toinen jatkaa välieriin (Sampo)...
Kummankin joukkueen suorituksia on tullut käytyä seuramassa aktiiviesti paikan päällä. Eilen olin katsomassa kun KalPaa vietiin kuin litran mittaa. Pari pointtia: missä on Sakari Salminen, vastaus: KHL:ssä (ainakin ajatukset) tai porilaisessa - todella pehmeää ja näkymätöntä pelaamista. Mikko Koskinen vs. Antti Raanta. Toinen on kuin muuri ja joukkue luottaa. Toisen kohdalla saa pelätä aina silloinkin kun kiekko on maalin takana tai lirukiekko heitetään keskialueelta - voitte itse jakaa roolit. Ja vielä KalPan pakisto. Levokarilla ei ehkä liike riitä, mutta jotain kokoa (ja liikettä) takalinjoille tarvittaisiin. Esim. Marko Kauppinen voi kynäillä runkosarjassa (ja unohtaa puolustamisen), mutta pudotuspeleissä vaadittaisiin kokoa ja voimaa ja sitä ei Kalpan pakistossa taida olla juuri kellään...ja sitten vielä valmennus. J. Laukkanen ja aikalisät: runkosarjan lopussa liian myöhään jätetty aikalisä / moken maalilta ottaminen. Eilen aivan sama, joten ei tarvitse ihmetellä miksi Ässät "kävelee" jatkoon joko 4-0 tai 4-1. Siinäpä vuodatukset jääkiekosta...
Lentopallossa näyttää vähän paremmalle kun Loimu on kuitenkin jo pari kertaa kaadettu. Kunhan vaan Salgado nostaisi himpun tasoaan eikä anna maajoukkureissun vaikutusen näkyä liikaa...lentopallon puolella ei ole valmennuksellista ongelmaa, onneksi.
Pelkän penkkiurheilun tasolle oma panos ei ole jäänyt vaan olen jopa muutaman (3-5) kilon saanut painosta pois lähinnä uimalla, sulkapallolla ja lenkkeilyllä. Ihan on rytmiin alkanut päästä, viikonlopun pienet rentoutumiset tosin aina vähän hidastavat painonpudotusta, mutta ei kehtaa liian askeettiseksi mennä...kohti Kultavaskooli- ja kesäkuntoa siis... :)
Laskettelemassakin olen käynyt pari kertaa, toisen kerran ylpeänä oman tyttären kanssa, joka kävi hiihtolomalla Vernerin laskettelukoulun ja laskee siis täyttä häkää ihan kunnon rinteistä... :) Vernerin "metsäreitti" oli hämärässä ja jäisenä iskällekin aika jännä... :)
Muita virstanpylväitä ovat olleet mm. elämäni ensimmäinen verenluovutus Veripalvelun toimipisteessä työpaikan porukalla. Hyvin meni, en pyörynyt ja aion ottaa sen tavaksi kun ei sillä ainakaan negatiivinen vaikutus verenpaineeseenkaan ole..
Edellisen kirjoituksen jälkeen viikot ja viikonloputkin osin menivät myös opintoja työn ohella edistäessä. Perusopinnot alkavat olla aika hyvin kasassa ja Gradun aihetta pitäisi alkaa tarkentamaan. Lisäksi Kokonaisarkkitehtuuriopinnot kulkevat rinnalla ja en aio pitää turhaa kiirettä yliopistolta "uloskirjautumisessa" sillä myös filosofian opinnot sivuaineena kiinnostavat kovasti. Mikäpä hätä tässä on kun töitä kuitenkin tekee taustalla ja voimia pitää olla kaikkeen muuhunkin mukavaan... :)
Mervi ja Petri kävivät vierailulla pari viikkoa sitten ja perinteisen hauskaa oli! Mummon piti tulla meille vierailulle, mutta potkuri teki temput polvelle ja sen paranteluun on nyt mennyt aikaa (polvi onneksi nyt jo lähes kunnossa!). Sovitaan uusi ajankohta vierailulle mahdollisimman pian!
Virstanpylväistä puheenollen...käytiin viime la uuden Octavian kutsuvierastilaisuudessa (huomenna käyn koeajolla) ja siellä autoliikkeen johtaja kertoi uuden Octavian olevan tehtaalle oikea virtsanpylväs (luitte oikein) ja olipa siinä parin punaviinilasin jälkeen pokassa pitelemistä...pieni kielikukkanen, toivottavasti ei vaikuta myyntiin... :) Itse auto näytti sähkönsinisenä varsin komealle ja ilmeisesti ennakkomyyntikin on ollut aika huimaa...
Huomenna olisi edessä Nujun lentopalloporukan saunailta Rauhalahdessa. Osanotto on kovin vaisua ja piti jo kutsua Jarza "vahvistukseksi"... :) AIkoihin on eletty kun kerran vuodessa on saunailta ja itse kullakin on "tärkeitä" menoja...ei tämä joukkuehenkeä ainakaan lisää (paitsi niiden osalta jotka ovat paikalla...) ja taitaa heijastaa ikävä kyllä ajan patinaa tämäkin...
Pääsiäiseenkin on enää viikon päivät. Silloin ohjelmassa on ulkoilua ja Peten ja Satun vierailu (pe) meille. Tarkoituksena valmistaa lammasta ja nauttia se kera viinin...saunakin lämpiää...
Sunnuntaina olisi tarkoitus mennä Keiteleelle, ohjelmassa on ravit ja mökilläkin olisi mukava ehtiä käymään...illalla menemme Ikäläisille lyömään laudeprojektin aikataulut ja toteutuksen kiinni!
Maanantaina sitten kohti kotia ja tiistaikin on vielä meikäläisellä lomapäivä. Jospa vaikka Julialle löytyisi tuolloin omat lasketteluvälineet...
Lisäksi viikko pääsiäisen jälkeen suuntaamme Saaran ja Timon kanssa Himokselle rinteeseen, "mökkeilemään" ja diskoilemaan (PMMP ja Kaija Koo). Kovasti odotetaan tätä namupalaa...
No niin, syntyyhän tuota tekstiä kun antaa itsellensä aikaa kirjoittaa (osin täällä luennolla...)...
Loppuun vielä pari kuvaa Tahkon laskettelusta, oman pihan grillimökistä ja mökiltä.
Palataan asiaan!