Ei se voi olla väärin...

...lähtee maailman ääriin. :) Mutta miten sinne ehtii? (sanoo vanha filosofi...)
Kuten ensimmäisestä lauseesta huomannettekin, on alkanut "ruhtinaallinen" 5 päivän "loma". Loma lainausmerkeissä sillä viitteellä, että niinköhän kaikki työasia unohtuu...
Melkein taas tuntuu, että kirja pitäisi kirjoittaa, tästä elämän tasapainosta jossa itse kukin onnistuu niin kuin onnistuu...aikaa siihen itse kullakin samaa vertaa ei ole...ja sitäkään ei voi tietää...eikös olekin pirullista...
Tähän väliin kommenttina, että aion alkaa lukemaan yliopistossa (opintooikeudellani) myös filosofiaa...tuo tieteiden äiti tuntuu itselleni ehkä kuitenkin kaikkein lähimmälle, kaiken maailman käsitemallien viidakossa...
Viime viikonloppuna olimme Keiteleellä Lionsien pikkujouluissa. Hyvin meni ja hauskaa oli. Ruoka ei tosin ollut Sinikellon veroista...ei kai sitä kukaan odottanutkaan... :) Paljon taas hyviä kavereita ja ystäviä, veljiäkin...tunteita, hienoa. Pientä humalaa, mutta kuitenkin enemmän sydäntä. Elämä on...
Tiedän jo nyt, että Keitele on aina se oma paikka ja yhteisö...vai onko se keiteleläisyys? Tänään kävin todistamassa Sammon Suomen Cup-loppuottelupaikka ja kutsuttiin Finaaleihinkin...vastausta vielä antanut en...
Toisaalta, miksipäs ei, ei näitä (finaalipaikkoja) joka vuosi tule...ja itselle tulee kyllä vuosia mittariin...harkinnassa siis on. Palataan tähän varmaankin seuraavan kirjoituksen yhteydessä. Tässä on vähän samaa kuin siinä että tapaa periaatteessa hyvin tutun, mutta tapaamisväleiltään harvan kaverin vaikkapa Rovaniemen Kultavaskoolin kaljateltassa ja taas halataan (tuntuu hyvälle) ja juodaan oluet, minulle ne ovat elämän pieniä suuria hetkiä jotka ovat minulle todella tärkeitä...ja henkilö joka tätä (toivottavasti) lukee tietää mitä tarkoitan ja toivottavasti tuntee samoin...
Tai että tapaa saman turnauksen hotellin yökerhossa kaverin jonka elämänaika saattaakin olla laskettavissa yhden käden sormilla ja kaveri on kuitenkin samanikäinen kuin allekirjoittanut...
Eihän näin ole pakko ajatella, mutta minä nyt kuitenkin niin teen ja se on varmaankin samalla minun vahvuus ja heikkous, ei järjestyksellä niin väliä...
Mitenkäs tämä taas tähän ajautui... :)? Tosiaan Sampo vei pelin helposti, liian helposti. Miten Liigajoukkueille voi käydä noin...? Kaikki kunnia myös Jukka Tuoviselle, hyvälle, jos ei parhaalle suomalaiselle valmentajalle...Nyt pitää laittaa pää tyynyyn ja viedä huomenna tytär hakemaan todistusta... :)
Palataan!